Pähkinäpollari & Viikset

Nyt sitten oon ollu täällä Italiassa kaksi viikkoa tai jotain ja ainakaan vielä ei oo koti-ikävä päässyt iskemään. Ihan mukavaa on ollut vaikka täällä on kyllä ajantaju mennyt täysin. Ei ole hajuakaan aina että mikäs viikonpäivä se tänään on :D

Ihan ekana on pakko sanoa että mun huoneessa on aika vilpoisaa… No onneksi sentään useimmiten se on siinä 14-15 asteen kieppeillä. On jo luksusta kun on 16 tai 17 astetta lämmintä mun huoneessa tai yleensäkään koko talossa. Ulkona onkin sitten päivällä monesti lähemmäs 20 astetta ja yöllä nollan kieppeillä.

Ja suuri järkytys. Joudun jakamaan tän huoneen noiden kanssa… Järkytystä.

Ja sit jotain random kuvailuja Roomassa. Joskus ehkä jaksan laitella laajemminkin, mutta tässä kolme randomia otosta :D Toi kissa oli joku kulkukissa, joka sitten oli mennyt kenkäkauppaan hengaamaan. Oli hieman hassu löytö. Ei ehkä ihan ekana odottaisi semmoiseen törmäävänsä kaupassa. Ja toi talojen kuva oli pakko laittaa. Tyylikäs naamiointi korjausten tjsp. ajaksi.

Ja löysin hienon kellon hyllystä. Jäänyt joltain edelliseltä kennelapulaiselta tänne. Löysin jopa pattereitakin siihen. Oli hieman viallinen tosin ja viisaritkin välillä irtoaa ja herätystä en oo saanu vielä pelittämään. Tai kyllä siitä ääntä tulee, mutta en oo saanu sitä tulemaan siihen aikaan ku kellon viisarit näyttäis :D

Olipa jälleen viisas ja sisältörikas päivitys. Ei nyt yöllä jaksa keskittyä. Varsinkaan kun öisin ei saa nukkua kun naapurihuoneessa on lauma koiria häkeissä yöt ja sitten kahdella nartuista on juoksut ja kun siihen yhdistää yli-innokkaan pitkin lattioita kuseskelevan uroksen niin jee. Se uros haukkuu ja vinkuu vähän väliä. Tämän lisäksi koko lauma innostuu välillä vetämään haukkumis/ulvomiskonsertin keskellä yötä. Yleensä joko yhden, kolmen tai kuuden maissa. Kerran tai pari yössä tää tapahtuu. Mutta kehittelen ens kerral vähän fiksumman päivityksen tapaisen, jos jaksan…

Kategoria: italia, ketutus, matkailu.

Täälläkin jotain eloa, jee!

Ah, sitä iloa kun istuu pääsykokeessa, eikä halua päästä kouluun niin ei voi oikein tehdä mitään. Oli hieman tylsää ensimmäisen tehtävän aikana kuten huomata saattaa… Ja yritä sitten edes tehdä mitään kun ei ole mukana ollenkaan A3 kokoista lehtiötä tai eri vahvuisia lyijykyniä. Ja aiheena vielä että mihin stylistejä tarvitaan. Kiinnostiko edes… Toisen tunnin tehtävällä sentään jaksoin ideoita sen, mutta toteuttaa en olisi edes voinut kun ei edelleenkään ollut A3 lehtiötä saatikka vesiväritarvikkeita mukana. Pilkkimistä en suinkaan harrastanut :) Mikälie kouluissa vikana kun heti aloitan pilkkimisen kun semmoiseen astun… Ja ensi maanantaina tähän aikaan olenkin jo Italiassa, missä vietän seuraavat puoli vuotta ellei mitään muutoksia ilmaannu. Hieman lyhyellä varoitusajalla tuli tuo, lopullisen päätöksen menemisestä tein viime perjantaina ja tieto koko paikasta taisi tulla keskiviikkona vai torstaina :D

Toisen tehtävätunnin taideteos. Tehtävänä oli maalata vesi- tai peiteväreillä arktinen – trooppinen kuva ja jakaa se siten, että vasemmalla olisi arktinen osio. Suurin osa taisi tehdä jotain maisemaa mitä vilkuilin lähtiessäni, mutta itselle tuli tälläinen idea. Saatan joskus toteuttaa loppuunkin asti, kunhan jaksan anatomia virheet fiksailla (mitä pitää tehä aika paljon…) ja tehdä toisesta tosissaan faaraokoiran näköisen, eikä vain kaljua susikoiramitälietä. Idea siis että arktinen rotu (alaskanmalamuutti) vastaan jokin eteläisemmiltä alueilta oleva rotu (faaraokoira).

Kategoria: italia, ketutus, matkailu, piinaava odotus.

Asioita jotka tänään ja eilen ärsyttivät.

Ensinnäkin tuo haravointi. Se on jotain niin turhauttavaa puuhaa kun riittää että selkänsä kääntää käytävälle niin on jo samannäköinen kun se oli ennen haravointia… Ja siitä huolimatta saa kärrätä monta kottikärryllistä päivän mittaan metsään. Ei haravointi muuten niin ärsyttävää ole, mutta kun se alue minkä just haravoit on koht sen näkönen kuin kukaan ei olis haravaa heilutellu pitkään aikaan…
Toiseksi nuo pienet öttiäiset. Ette uskokaan kuinka nautinnollista se on yrittää haravoida kun kokoajan niskassa, korvissa, naamassa, hiuksissä yms. on joku puremassa. Ja sitten vielä mukavasti isommat kärpäset yrittää tunkee korvaan sisälle ja jopa itikoitakin vielä löytyy <3 Aina vähän väliä piti ottaa hetken tauko noista öttiäisistä juoksemalla vähän matkan päähän, mutta kyllä ne nopeasti perässä tulivat… Ja niitä oli paljon!
Kolmanneksi tuo iki-ihana harmaa sää. Olisi edes satanut vettä niin nuo öttiäiset olisivat olleet poissa, mutta ei. Perus tasaisen harmaa taivas piristämässä päivää. No sentään tänään loppupäivästä paistoi aurinko ja se oikein häikäisi! Oltiin järkyttyneitä tämän kummallisen valoilmiön johdosta.

Ja sitten mikäli joku ei hokannut niin blogi on saanut uuden ulkoasun!

Kategoria: ketutus, ötökät, syksy, työt, wisdom.

Pitkästä aikaa muutaki ku valokuvii päivityksessä!

Ja koska työkaveri ei pohdintaani osannut vastata niin asiaahan piti selvittää. Työkaveri muisti tosin, että vanhaan ruumiskellariin johtavassa portaikossa on hautakivi, jonka väitetää olevan ensimmäisenä haudatun kivi. Asiahan piti sitten tutkia, joten eikun läpikäytävän toisesta ovesta sisään kohti vanhaa ruumiskellaria! :) Viimeksi ollut käytössä ennen uuden kappelin rakentamista eli ennen 70-lukua tai jotain.

Ja sit tietty koska satoi ja pomo oli sairaslomal ni ei me töitä tehty juuri lainkaan… Kierreltii vaa ympäri hautuumaata ja pohdittii syvällisiä :D Mut mahdan olla omituinen kun tykkäsin ruumiskellarivisiiteistä. Etenkin toi vanha ruumiskellari oli kiva. Mutta mahtanu olla kivaa raahata niitä arkkuja sieltä ylös hautajaisiin ku noi portaat oli aika pitkät ja jyrkätkin… Aika tyhmää kun sinne vanhaan kellariin on porattu joku putki, ei oo viittitty kiertää sitä vaa pitäny tunkees semmonen ruma putki sinne :( Sen verran oon saanu tutkittuu, et vanhin luettavissa olevan hautakiven vainaja on kuollu joskus 1880-luvul tms. että on toi aika vanha hautuumaa. Ja iso. Haravoinnissa kolmistaan kestää. Mukavaa kun toisel tän yhtymän hautuumaal, joka ei paljoo suurempi oo, ni on 10 työntekijää ja täällä on kolme + mie :D

Oli taas todella oleellinen päivitys. No ainakin opitte taas jotain turhaa. Ja vielä päivän tietoisku. Tämä ötökkä on nimeltään tutkijaturkkilo. Löydettii semmonen roskiksesta tällä viikolla! Varsin mielenkiintoisen lisääntymistavat sillä kyllä…

© kebman, Flick.com

+ kamerakin (Nikon D90-runko + perusobjektiivi) on tullut mutten oo viel hirveesti kerenny testailee. Jotaa oon saanu aikasiks sentään. Täs muutama, joita on taustakuvana käytelly :D


Paljon on vielä opittavaa. Viivi on todella kiltin näköinen kun kaveri tuli koiransa kanssa meille käymään ja mokoma koira tuli ilman lupaa Viivin talon kuistille :D

Kategoria: kamera, ötökät, työt, wisdom.

Tästä tulee aika valokuvapainoitteinen päivityksen tapainen taas vaihteeksi. Eli oltiin 12.-14.8 Lontoossa kavereiden kanssa ja kuvattua tuli jonkun verran. Ihan ekana esittelen meidän hienoa kahden tähden hotellihuonetta :D

Kuten näkyy niin huone oli paikoin hieman arveluttavassa kuosissa. Hieman oli tahroja siellä täällä. Ja toi tuuletin piti melko epäilyttävää ääntä kun sen laitto päälle. Ja telkkarin kuvanlaatu oli huipputasoa <3 Ja näiden lisäks pöytä oli hieman vino, suihkusta ei edes puhuta. Ja vessa. Se oli ihana. Se suostui vetämään vain muutamia kertoja päivässä. Oli kiva laite :D Hotelli oli kyl parhaat päivänsä nähnyt joskus kahdeksakytluvullla. Ja sen jälkeen unohdettu että pitäis jotain remonttiakin tehdä. Mut oli iha asiallinen hotelli kuitenkin ei siinä mitään. Kyllä siellä sen kaksi yötä oli. Valot tosin pidettii yölläkin päällä ettei törmättäis vahingossakaan torakoihin tms.

Lontoossa oli kanssa hienoja autoja, joita tuli kuvailtua. Mm. ambulanssilta näyttävä poliisi auto ja pinkki taksi (jonka ikkunan sisällä luki Mum’s taxi :D). Pinkkei taksei nähtii vaa toi yks. Eniten oli mustia ja Union Jackin mukaan kuvioituja. Toi veneauto oli kyllä mielenkiintoinen näky. Joku turistikaarahan se oli, mut mikä. Se pysyi arvoituksena.

Buckinghamin palatsikin nähtiin. Onneks loikattiin bussis ulos vahingos liian aikaisin. Ei muuten mun kaverit ois jaksanu raahautuu sinne asti. Koko ajan valittivat et jalat kipeytyy ni hankaloitti vähäsen matkantekoa ku mul ei ongelmii sen suhtee ollu :D Ei kyllä Suomessa kauaa tommoset kultaukset ym. koristeen pressan linnan aidassa kestäis ku ne ois pöllitty ja/tai tuhottu. Itse Kuningatarkin oli paikalla kun oli lippu salossa, mut jostain syystä se ei tullu turistien joukkoon hengaamaan. Mistä lie johtuu :o

Sit näit perinteisii kohteit. Pitihän Big Ben nähä (vaikka sinnekin piti kaverit melkee raahata et jaksoivat lähteä..). Siten myös Westminsterin kirkko, missä hiljattain pidettiin nämä kuninkaalliset häät. Westminster Bridgellä oli kivoi katutaiteilijoita. Vasemman puolimmainen tykkäs pelotella ohikulkijoita polkaisemalla puulaatikkoo jolla seisoskeli, jos sitä ei huomattu/pidettii random patsaana :D

Vikana päivänä mentiin Hyde Parkiin, joka oli ihan hotellin vieressä. Siellä oli suihkulähteissä tosi puhdasta vettä kuten näkyy. Lisäksi toi pulu yritti iskee meitä <3 Ja se oliki sit ainut :DD Ja noi oravat oli kivoi. Vasemmanpuolimmainen kiipes kaverin syliin ku yritti pöllii siltä omenaa. Varsin kesyjä kurreja sielläpäin.

Olipas fiksu päivitys, mutku piirrettyy materiaalii ei oikeen ole kun ei hautuumaalla työskennellessä oikee ntuu piirrettyy muuta ku viiruja hautoihin :D

Ja ainii! Ens viikolla tulee uus kullanmuru taloon <3 Se pitää viel nimetä. Pentaksi/paska ja Olympus/kulta on jo varattuja. Mikäs tälle Nikonille liikanimeksi? Vihdoin ja viimein päätin itselleni sen järjestelmäkameran ostaa kun just sopivasti palkkakin tulee ens viikolla :)

Kategoria: matkailu, työt.

Jei, vähän kuvia ja muuta höpötystä Turun reissulta, joka oli 11.-13.7 :D Lähettii kavereiden kans Turkuun käymään ihan huvin vuoksi, kun tahdottiin vähän reissata sen kunniaks kun kaikki päästiin eroon toisen asteen kouluistamme. Eli pieni valokuvapäivitys tällä kertaa :) Ensin yks yö Turussa hotellis kahen kaverin kans ja sit menin yheks yöks Kukkikselle kun kaks kaveria läks kotiapäin. Seuraava reissu noiden kahden kaverin kans onkin sitten Lontooseen. Vähän isommat ympyrät ku Turussa. Saa nähä kuinka selviydytään! “Liput” (=A4 kokoinen paperilappu) haettiin eilen :)

Junassa törmättiin uuteen tuttavuuteen :D Yleensä on aina ollu joku ravintolavaunu mut tällä kertaa oli tämmöinen jännä myyntikärry! Vähän kuten lentokoneissa.

Turussa Aurajoen varrella nähtiin kaunis lintunen. Tais olla naakka, jolta puuttu hieman sulkia. Tai sit se oli naakan ja korppikotkan ristetys!

Ja lokkiin törmäsin sitten Kukkiksen kanssa heiluessa. Ja kattokaa tötä cokistölkkiä! Huiman suuri, 1,5dl limsaa :DD

Kukkiksen pienissä kätösissä söpö pieni tölkki. Saatiin tommosen ilmasiks jostaa Turun vaatekaupasta. Pakkohan ne oli käydä hakemassa <3 Olis saanu ostettuu eurol semmosen lasipullonkin, mutku en tienny kuinka hyvin semmonen olis selvinny kotiin asti ni en viittiny ostaa :(

Ja ainii, mun kännykkä sai hienon uuden lookin takakanteensa, mut siit ei oo kuvaa. Ehkä seuraavas päivitykses tai jotaa…

Kategoria: kännykkä, matkailu, random.

Olin töissä taidemuseossa salivalvojana niin siellä tuli hieman luettua kirjoja, jotka ovat kaapissa lukemattomina lojuneet. Niitä on kertynyt kun olen aina kirjakaupasta ostanut kirjoita, jotka ovat olleet tarjouksessa :D Lisäksi sitten loppua kohden kirja/päivä tahti hidastui kun neuloin myös 1,7m pitkän kaulahuivin ajankulukseni + piirtelin aika paljon. Ja vikana päivänä mukaan tarttui joka unilääkkeenä toimiva Galenos :(

R. A. Salvatore: Pappiskvintetti
- Ylistuslaulu 373s.
- Metsän varjoissa 362s.
- Yönaamiot 345s.
- Kukistunut linnoitus 338s.
- Kaaoskirous 305s.
Kirjat olivat mielestäni hyviä ja viimeinen osa varsinkin tarjosi yllätyksiä. Harvemmin löytyy samasta kirjasta sekoitettuna niitä lajeja, joita tässä oli :o R. A. Salvatoren teoksia olen muitakin lukenut ja nämä jatkavat samalla linjalla. Ehdottomasti eräs lempikirjailijoistani.

Richard A. Knaak
- Human legenda 460s.
Kirjailija oli minulle ennestään melko tuntematon. Olen tainnut muutaman Dragonlance kirjan häneltä lukea. Itse teos ei sisällöltään suuria yllätyksiä tuonut kun perusjuoni on kerrottu monissa muissa kirjoissa moneen kertaan (Huma on siis eräs historiallinen sankari Krynnin maassa, jossa Dragonlance kirjojen tapahtumat tapahtuvat), ei se silti lukunautintoa pilannut. Knaak ei kuitenkaan ole yhtä paljon mieleeni kuin eräät toiset Dragonlancea kirjoittavat. Knaakin kirja oli ehkä turhan kuivakka ja liian vähän huumoria mun makuun. Ihan luettava kirja kuitenkin, ei mikään huono tai mitään. Ei vain iskenyt.

Margaret Weis: Pimeyden oppilas
- Meripihkaa ja tuhkaa 312s.
- Meripihkaa ja rautaa 306s.
- Meripihkaa ja verta 262s.
Hieman hassua lukea teos, jossa on vain Margaret Weisin nimi kannessa eikä lainkaan Tracy Hickmania, jonka kanssa hän yleensä kirjansa kirjoittaa. Kuitenkin pidin näistä kirjoista, Weisin teokset ovat hyviä ja hauskoja. Tässä kirjassa ei voinut olla ihastumatta hieman epätavalliseen kenttiin ja kenttejä paimentavaan Bordercollieen. Koiria muuten harvemmin on päähenkilöillä mukana fantasiakirjoissa :o Tämä sarja oli jatkoa vuosia sitten lukemalleni Sielujen sota -sarjalle.

Margaret Weis & Tracy Hickman
- Kesätulen lohikäärmeet 504s.
Nyt oli jo hieman tutummat nimet kannessa :D Tämä kirja olisi pitänyt lukea suositellun lukujärjestyksen mukaan ensimmäisten joukossa Dragonlance kirjoista, mutta mitäpä tuosta! Pääsin taas lueskelemaan Tasslehoff Takiaisjalan toilailuista. Jotenkin kentit on aika näissä kirjoissa niitä, jotka tuovat kirjaan eloa. Tätäkin kirjaa lukiessa taisin useamman kerran hymähdellä ja naureskella itsekseni. Onneksi museossa ei paljoa porukkaa käynyt niin ei kävijöiden tarvinnut ihmetellä että mitä miä oikein naureskelen. Tämä kirjailijapari lukeutuu ehdottomasti suosikkikirjailijoihini. Olen heidän kirjoittamiaan teoksiaan lukenut hyvin paljon vuosien mittaan. Myös monia ei-Dragonlancen maailmaan sijoittuvia.

Felix Salten
- Bambi: Tarina metsästä 171s.
Lähes kaikki ovat joskus nähneet/kuulleet Disneyn tekemästä elokuvasta tähän kirjaan pohjautuen. Itse myös elokuvan nähneenä täytyy sanoa, että eipä kirjassa juuri muita yhtymäkohtia ole kuin päähenkilön nimi, äidin kuolema (joka kirjassa tosin ohitettiin melko nopeasti, eikä se ollut läheskään yhtä dramaattinen kuin elokuvassa), niitty, rakkaus lapsuuden ystävään ja ihmiset vihollisina. Kirjassa tapahtumat olivat melko erilaisia ja elokuvasta tuttuja eläinystäviä ei ollut, paitsi perhoset ja nekin osasivat kirjassa puhua. Elokuvassa ei muita kauriita ollut nimetty läheskään yhtä montaa kuin kirjassa, jossa niitä oli useita. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena voisi mainita, että kirja, jonka omistan on näemmä ensimmäinen suomennettu painos vuodelta 1954 ja silti hyväkuntoinen :D

David & Leigh Eddings: Unennäkijät
- Nuoremmat jumalat 503s.
Neljäs ja viimeinen osa tätä kirjasarjaa. Aiemmat kolme olen lukenut aina ilmestyessään vuosien mittaan. Tästä huolimatta niiden tapahtuvat ovat pysyneet hyvin muistissa enkä ollut pihalla kuin lumiukko tätä lukiessani. Kirja oli ehkä hieman sekava kun välillä sama asia kerrottiin moneen kertaan hieman eri näkökulmasta (tosin aina hieman eri sanoin ja uutta infoa antaen), mutta se ei kokonaiskuvaa pilannut. Tätä kirjaa lukiessa sai nauraa moneen kertaan :D David & Leigh Eddingsien kirjat ovat vain yksinkertaisesti hyviä ja huumoria on ripoteltu sekaan erinomaisesti. Hahmot ovat hyvin erilaisia luonteeltaan ja se tekee niistä mieleenpainuvia. Teoksessa oppi loppuun asti uusia asioita henkilöhahmoista. Itse loppu oli kirjassa hieman pettymys tai jotenkin omituinen. En oikein tiedä. On hyvin harmillista, että näiltä kahdelta ole uusia teoksia tulossa ja tämä jäi heidän viimeisekseen…

Kaiken kaikkiaan tuli näemmä luettua 4 187 sivua, toki hieman eri kokoisia sivuja + fontteja :D

Kategoria: lukeminen, työt.

Ihastuttavaa kun Posti päätti tänään tulla sitten myöhemmin kuin yleensä just kun oikeen odotti jotaa :D Töissä työkaveri kysy heti pääsinkö kouluun vai en ni totesin vaa etten tiiä ku ei Postin jakelu toiminu tänä aamuna ja meinasin töistäki myöhästii ku venailin postiautoa :( Ja siis lopputulos, sain huimat 25,846 pistettä ja olis vaadittu 47,631 eli ens vuonna tarttee haalii kasaan vajaa puolet enemmän pisteit ni pääsen sisään. Parempi näin ku jää vähän kauemmas, ei ainakaa ota niin paljoo päähän :D
Ja Viivi kanssa halus tarjota mulle yllärin oksentamalla pihalaatoille <3

Sit teille vielä kuvanen Atta-koirasta. Ihana hahmonen Margaret Weisin kirjasarjassa Pimeyden oppilas. Toinen kiva hahmo siinä oli Koiso kentti. Kentit on muutenkin ihastuttavia hahmoja :D

Kategoria: ketutus, piinaava odotus.

Joo, eli tässä pienoinen kuva miun juhannuksen vietosta :D Oli kyl hauskaa katella kaikkia vanhoja kansioita koneelta, joissa oli kuvia useamman vuoden takaa. Hienoi muistoi. Ja oli kans kivaa jutella mesen kautta kaverille joka on huitsin tuutis kesän. Ja ainii, grillattiin, eikä poltettu taloa poroks! Eikä myöskää kukaa menettäny kulmakarvojaan, pari grillitikkua vähän kärtsäs. Niin ja sit kans yhes vaihees pelattiin tuota ihanaa peliä.
Ja kaverit 3 & 4 esittävät esineitä, jotka nro 3 valitsi esittämään heitä :D

Ihmisten piirto ei oo mun laji…

Kategoria: juhannus.

Olipas mukava ylläri tämä. Myöhästyin sitten töistä jonkun verran kun piti ajaa sit autolla töihin kunhan ensin sain piikin kotia. Kerrankin oli hei oikea syy myöhästymiselle :D Osaan myös piirtää piikkini hyvin ulkomuistista, ei jaksanu alkaa keskittymään. Oli muutenkin kiire päivä ku piti sit ruokiksel käydä tilaas uudet ketjut ja rattaat piikkiin niin teki tiukkaa et ehti syödä eväänsä…

Kategoria: fail, ketutus.